sunnuntai 7. lokakuuta 2007

Jalkapalloa liikuntailtapäivänä

Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnan liikuntajaosto järjesti jälleen perinteisen liikuntailtapäivän. Joken urheilullinen ja voitonhimoinen joukkue otti tuntumaa edarivaalien raivoisaan vaalikamppailuun osallistumalla jalkapallon (rento)sarjaan. Tiedossa oli kova turnaus, josta suurimpana tavoitteena oli hengissä selviäminen.

Jo ensimmäisessä pelissä tuli selväksi, että edellisen päivän vaalikahvituksesta löytyneet viime hetken vahvistukset olivat hyviä hankintoja. Hyvälle maalivahtipelille rakennettu puolustus tuki ilmiömäisiä maalitykkejämme lähes aina kohdalleen sattuneilla syötöillä. Alkusarjan ottelut voitimme puhtaasti maalierolla 7-1.

Semifinaalissa vastaan asettuivat aina täysillä pelaavat oikeustieteilijät, joten ei ollut yllättävää, että ensiaputiimi joutui pelin aikana tukemaan pariakin vääntynyttä nilkkaa. Onneksi mitään vakavampaa ei sattunut ja JOKE voitti Legion puolustusvoittoisella pelityylillään 2-0.

Finaalissa kepulaisten, sitoutumattomien ja yhden demarin muodostamaa joukkuetta vastaan tuli tuo pelätty Taloustieteet United. Kaupanopiskelijat vyöryttivät hyökkäyksen toisensa perään meidän maalillemme. Terrierimäinen puolustuksen tukipilari, vaalipäällikkö Karttunen, komensi kuitenkin kerta toisensa jälkeen puolustuksen rivit suoriksi ja siivosi itse loput pallot pois maalin edustalta. Taloustieteilijöiden rohkea hyökkäyspeli antoi yksinäiselle kärjellemme paljon tilaa, ja hieman ennen puoliaikaa pallo oli kyltereiden maalissa. Elämä oli ihanaa ja voitonjuhlat kävivät jo mielessä.

Hieman ennen pelin loppumista kävi kuitenkin kuten jääkiekon Ruotsi-Suomi maaotteluissa yleensä. Juhlimme jo 2-0 johto-osumaa, mutta tuomarin armoton ratkaisu oli hylätä maali. Seuraavasta tilanteesta taloustieteilijät nousivatkin jo tasoihin. Ottelun ratkaisu oli jo siirtymässä kohti jatkoaikaa, mutta aivan viimeisellä minuutilla vastustaja sai kyseenalaisesta käsivirheestä rangaistuspotkun. Hyvin pelannut maalivahtimmekaan ei voinut mitään ja pallo oli kolmannen kerran koko turnauksen aikana joken maalissa. Viimeiset kolme sekuntia eivät enää paljoa lohduttaneet ja kuohuviini virtasi vastustajilla.

Illan jälkipelien aikana hopea muuttui kuitenkin voitoksi kaikkien muiden paitsi Karttusen ja Kankkusen mielestä. Joukkueessamme pelasi yhteensä lähes 20 pelaajaa, joista jokaisen panos oli arvokas. Hyvä menestys ja hyvä joukkuehenki antoivat uskoa tulevaisuuteen. Haluankin rohkaista kaikkia muita KOL:n osastoja lähtemään rohkeasti mukaan ylioppilaskuntienne järjestämiin tapahtumiin.

maanantai 17. syyskuuta 2007

Kiitos mainiosta saunaillasta!

Vihjeen saatuani päätin mennä Joensuun keskustaopiskelijoiden saunailtaan Auroralle tsekkaamaan tilanteen, koska olin kuullut ilmasesta ruoasta ja juomasta. Opiskelijana tietysti ajattelin, että kaikki ilmanen pitää hamstrata. No kyllä ne uudet ihmisetkin siellä vähän houkutteli. Pakko oli siis käväistä. Tarkoitus oli pyörähtää paikalla sellainen puolituntinen, mutta kuinkas ollakaan jäin paikalle melkein kolmeksi tunniksi litkimään boolia, joka oli muuten hyvää, kiitosta vain. Lyhyen esittelykierroksen jälkeen onnistuin tutustumaan useampaan uuteen ihmiseen, vaikken kovin sosiaalinen olekkaan. Joukkoon siis mahtui, vaikka saavuin kaksi tuntia myöhässä ilmoitetusta alkamisajasta ja en ole ollut mukana toiminnassa aiemmin. Hauskaa oli, joten aion mennä tapaamaan jokelaisia toistekkin.

Laura Pitkänen
Uutukainen

sunnuntai 16. syyskuuta 2007

Santerin päivän verenluovutus

Pohjois-Karjalan keskustanuoret ja Joensuun Keskustaopiskelijat ovat perinteisesti käyneet luovuttamassa verta Santerin nimipäivänä 11.9. Tämä Santeri Alkion pyyteettömän perinteen mukaisesti toteutettu tapahtuma keräsi taas tänä vuonna innokkaita verenluovuttajia Joensuun veripisteen sängyille ojentamaan kätensä alas.

Suomessa verenluovutuksesta ei makseta mitään, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Altruistinen, vapaaehtoisuuteen perustuva verenluovutus on kuitenkin todettu sosiaalipolitiikan tutkimuksessakin toimivammaksi järjestelmäksi kuin rahaan vastaan tehtävä verenluovutus. Suomalaisessa mallissa verenluovuttajat ojentavat kätensä nimenomaan auttamisenhalusta ja tällöin veren laatu säilyy hyvänä. Tällöin kukaan ei palkkion toivossa valehtele omia tietojaan esimerkiksi tarttuvista sairauksista, jotka voisivat vaarantaa vastaanottajan terveyden.

Itselleni Santerin päivän verenluovutus paljasti sen totuuden, että edelliskerrastani oli taas kulunut hävettävän pitkä aika. Verta voivat miehet luovuttaa 60 päivän ja naiset 90 päivän välein ja itselläni edelliskerrasta oli kulunut jo useita kuukausia. Hieman ihaillen katselin tiistainakin verenluovutuksen konkareita, jotka ovat käyneet säännöllisesti luovuttamassa jo useiden vuosien ajan. Pitänee merkata kalenteriin seuraava mahdollinen verenluovutuskerta ja käydä silloinkin antamassa oma panoksensa ihmishenkiä pelastavalle järjestelmälle. Verenluovutus ei vaadi paljoa, mutta antaa valtavasti sekä itselle että apua tarvitseville.


-Jussi-

sunnuntai 9. syyskuuta 2007

Jokelaiset KOL:n media- ja viestintä viikonlopussa

KOl järjesti viestintä- ja mediaviikonlopun savon sydämmessä Kuopiossa 08-09.09.2007. Jokelta viikonloppuun lähti luonnollisesti pieni mutta sitäkin pätevämpi delegaatio. Lauantain esimmäinen ohjelma oli luonnollisesti Seppo Kääriäisen alustus politikoista median hampaissa. Tärkein Sepon neuvo oli että politikko itse päättää minkalaista julkisuutta tahtoo. Jos alkaa esittelemään vaatekaappiaan juorulehdille, sitä saa tehdä aina. Ainoastaan positiivisia asioita ei voi olettaa kirjoitettavan, politikon on muistettava että loka lentää varmasti ihan yhtä lailla vaikkei sitä itse kukaan tahdokaan.

Aamupäivän toinen vieras oli Savon Sanomien politiikan toimittaja Mauri Liukkonen. Tämäkin isäntä osasi asiansa ja ennen kaikkea osasi esittää pointtinsa fiksusti. Puoluettomia lehdistön edustajia kannattaa kuunnella sillä "umpikepulainen" muuttuu helposti sokeaksi oman järjestönsä puutteista. Tosin onneksi muiden puolueiden kannattaisi kuunnella neutraaleja meitäkin enemmän, sillä puutteita tuntuu olevan paljon meitä enemmän. Mukavaa oppositiouraa vaan vasemmistolaisille.

Lauantai ja sunnuntai iltapäivinä pidettiin työpajoja MSL:n ammattilaisten avustuksella. Jenni Partanen piti viestintäpajaa, jossa keskityttiin miettimään millaista on hyvä viestintä. Jenni osasi alaa opiskelleena ja monia koulutuksia pitäneenä, kertoa monia hyödyllisiä ohjeita viestinnästä ja ennen kaikkea ylläpitää hyvää vuorovaikutusta kuulijoihinsa. Latikan Timo veti kirjoituspajaa, jonka anti oli myös hyvä. Nyt luulisi lehtien palstojen pullistelevan kollilaisten kirjoituksia kun opit on saatu :)

Ojakosken Markus veti sunnuntai aamupäivällä setin Politiikan lukutaidosta. Esitys oli entiseltä KOL:n pääsihteeriltä hallittu. Opetus oli että kaikki tieto ei ole objektiivista ja retoriikan keinoilla tehdään ihmeitä. Lisäksi tämä isäntä innostui kertomaan jotain filosofista pohdintaa jota taloustieteellinen filtterini ei ihan täysin sisäistänyt, mutta koulussa hereillä olleet varmaan jotain irti saivatkin. Ihan hyvää settiä kokonaisuutena.

Kerroinkohan jo kaiken oleellisen tapahtumasta edellä? Hmm.. No en tosiaan, ehkä ainoastaan äitille menevän version. Nyt kun diibadaaba on kerrottu niin voidaan mennä itse asiaan.
Kuten aina ennenkin, sauna lämpisi ja janojuoma maittoi. Illalla keskustelut muuttuivat reaalipoliittisemmiksi sillä ainakin yksi filosofi oli mukana. Hauska ja ennen kaikkea rentoa fiilis tuntui varmaan naapuri kortteleissa asti. Luonnollisesti loppuillasta lähdetttiin katsastamaan ravintola-alan yrityksiä keskustasta. Hauskaa riitti aamuntunneille asti ja oli hienoa huomata kuinka koko paikallisen yökerhon väki seurasi kollilaisten otteita tanssilattialla.

Kokonaisuutena viikonloppu oli onnistunut. Uudet mukana olleet ihmiset viihtyivät ja vanhemmilla toimijoilla ei ole ollut ongelmia ennenkään. Makkosen Katrille erityismaininta ja nöyrä kumarrus, hän hoiti sapuskat ja muut järjestelyt niin vakuuttavasti että olisin voinut jäädä pitemmäksikin aikaa nauttimaan savolaisesta vieraanvaraisuudesta.

Tulevalla viikolla kaikki kynnelle kykynevät tulkaa mukaan Joken mainioihin tapahtumiin. Erityisesti uusien opiskelijoiden saunailtaan 14.09 odotetaan runsasta osanottoa!

Joo ja noin, nähdään!

Teemu

perjantai 31. elokuuta 2007

Edustajistoon tarvitaan uusia päättäjiä

Joensuun Yliopiston Ylioppilaskuntaan valitaan tänä syksynä kaksivuotiselle kaudelle uusi edustajisto. Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin ja sen jäsenet voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa yliopistomme tulevaisuuteen ratkaisevasti. Edustajisto on opiskelijoiden näköinen ja heidän etujaan ajava elin, joka valvoo kaikkea ylioppilaskunnan toimintaa sekä luo uusia avauksia suomalaiseen korkeakoulupolitiikkaan.

Joensuun keskustaopiskelijoiden tukema Keskeisten edustajisto-ryhmä on tunnettu edustajistossa vastuunkantajien ryhmittymänä, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Meillä on katto korkealla ja seinät leveällä, joten jokainen voi vaikuttaa omalla tavallaan ja omalla politiikallaan. Politiikka ei ole puolueorganisaation sanelemaa, vaan me voimme halutessamme luoda uusia linjauksia ja suuntauksia.

Keskeisten vahva edustus nykyisessä edustajistossa ja aikaansaadut tulokset puhuvat puolestaan. Koko ylioppilaskuntaliikkeen aikaansaamien opintorahan 15% ja tulorajojen 30% korotuksen lisäksi Keskeiset ovat olleet Joensuun tasolla vaikuttamassa mm. ainejärjestöjen rahallisen tuen kasvattamiseen, ylioppilaskunnan talouden tasapainottamiseen ja yliopiston opiskelijavalintojen tasa-arvoisempaan kehittämiseen.

Yliopisto-opiskelijat ovat omien asioidensa parhaita asiantuntijoita. Jos opiskelijat eivät itse ota vastuuta tai esitä uusia ideoita, ei meidän äänemme kuulu valtakunnan politiikassa. Keskeisten edustajistoryhmä kutsuu kaikki opiskelijapolitiikasta kiinnostuneet ehdokkaaksi edustajistovaaleihin! Ota rohkeasti yhteyttä vaalipäällikkömme Teemu Karttuseen (puh. 041 436 1917) tai tule Auroran saunatiloihin 14.9 kello 18:30 tapaamaan nykyisiä toimijoita ja kuulemaan lisää keskeisten näkökannoista.

Jussi Sallinen

(Kirjoitus julkaistu Karjalanmaassa 31.08)

keskiviikko 25. heinäkuuta 2007

Miten opiskelijat selviävät kesästä?

Pääsääntöisesti kaikki työelämässä olevat odottavat kesäkuukausia, silloin on aika rentoutumisen ja palkallisen kesäloman. Opiskelijan tilanne voi olla päinvastainen, miten välttyä henkilökohtaiselta konkurssilta kesäkuukausien aikana, mistä saada rahat vuokraan ja ruokaan?

Syyskuusta toukokuuhun opiskelijalla on mahdollisuus opintotukeen, joka muodostuu opintorahasta, asumistuesta ja opintolainan valtiontakauksesta. Kesäopintoja suorittamalla voi saada kesäopintotukea, joka on samanlaista kuin opintotukikin. Kuitenkin, jos kesä on pelkkää ahkeraa opiskelua, ei opiskelija välttämättä ehdi ladata sisäistä akkuaan. Akun lataus on elinehto opintojen edistymiselle syksyllä. Lisäksi on hyvä muistaa, että opintotukikuukausien määrä on rajallinen ja sidonnainen opintosuorituksiin. Jos opintopisteitä ei kerry riittävästi, opintotuen maksu keskeytetään.

Kesäkuukaudet tulee nähdä myös mahdollisuutena. Yritykset tarvitsevat kesätyöntekijöitä, jotta vakituisten työntekijöiden kesälomat saadaan pidettyä lainmukaisesti. Samalla opiskelijat pääsevät soveltamaan koulussa oppimaansa käytännössä. Kesätyössä hankitut kokemukset ja kontaktit voivat olla korvaamattoman arvokkaita valmistumisen jälkeistä työnhakua ajatellen.

Aina koulutusta vastaavia kesätöitä ei ole tarjolla, sillä työt edellyttävät pätevyyden tai töitä ei yksinkertaisesti ole. Vaikkei kesätyö vastaisikaan täysin opiskelijan opiskelualaa, kannattaa se ottaa vastaan. Kesätyötä tehdessään saa ajatukset pois opiskelusta ja pääsee kokemaan konkreettisen työnteon hyvät ja huonot puolet. Nämä kokemukset laajentavat kokonaiskuvaa työnteosta ja antavat ehkä mahdollisuuden teorian ja käytännön vertaamiselle myöhemmissä opinnoissa. Jos kesätyö ei ole alkuunkaan mielenkiintoista, ei sekään välttämättä ole pahasta. Tällöin opiskelumotivaatiota syksyllä ei varmasti tarvitse etsiä, sillä halu opiskelualan töihin pääsemiseen kasvaa kohisten.

Hallitusohjemassa on maininta opiskelijoiden tulorajojen 30 prosentin korotuksesta 1.1.2008 alkaen. Tämä korjausliike on enemmän kuin tarpeen, sillä tulorajat ovat tällä hetkellä erittäin jälkeenjääneet. Kiitos hallituspuolueille jo ennakkoon, tätä on odotettu! Työnteon on oltava aina kannattavaa, sisäinen yrittäjyys pitää saada valjastetuksi jokaisen opiskelijan alitajuntaan. Jos opiskelija haluaa pärjätä paremmin töitä tekemällä, ei se ole keneltäkään pois. Opiskelijoiden tuoma työpanos yhteiskuntaamme on merkittävä. Opiskelijat maksavat veronsa samoin kuin muutkin ja ennen kaikkea tekevät töitä, jotka saattaisivat muuten jäädä tekemättä.

Kuntien tulee tarjota nykyistä enemmän kesätyöpaikkoja ja edesauttaa opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saamista myös yksityiseltä sektorilta. Monesti kunnan kesätyön saaminen edellyttää, että opiskelijan tulee olla kirjoilla kunnassa, joka sinänsä on täysin ymmärrettävää. Pöyristyttävää on se, ettei joissakin kunnissa kesätöitä voi hakea esimerkiksi yli 21-vuotiaat. Alle 21-vuotiaillekin tulee tarjota kesätöitä, mutta parhaaseen lopputulokseen päästään, kun työt jaetaan osaamisen ja soveltuvuuden perusteella.

Tämän edellä mainitsemani epäkohdan takia moni korkeakouluopiskelija joutuu nostamaan toimeentulotukea, siksi etteivät rahat yksinkertaisesti riitä elämiseen kesäaikana. Samaan aikaan voidaan miettiä, millainen osaaminen hukataan, kun esimerkiksi historian opiskelija makailee kotonaan, museossa työskentelyn sijaan. On ehdottomasti parempi jättää nämäkin toimeentulotuet maksamatta ja pitää mahdollisesti pientä ylimiehitystä museoilla, asiakkaat eivät taatusti valittaisi. Opiskelijat saavat arvokasta, koulutusta vastaavaa työkokemusta ja parhaassa tapauksessa välttävät syrjäytymiskierteen.

Palatakseni alkuperäiseen kysymykseeni: miten opiskelija selviää kesästä? Yksinkertaisesti ei siinä muu auta, kun ahkeroida työn tai opintojen parissa ja pitää haave tulevaisuudessa odottavasta palkallisesta kesälomasta kirkkaana mielessä.

Teemu Karttunen
KOL:n liittohallituksen varajäsen

(Kirjoitus julkaistu Suomenmaassa 25.07.2007)

maanantai 23. heinäkuuta 2007

Opiskelijapolitiikka kouluttaa isompiin saappaisiin

Opiskelijapolitiikka kouluttaa tulevaisuuden päättäjiä

Ylioppilaskunnissa valmistaudutaan syksyn koitokseen, edustajistovaaleihin. Edustajistovaalit pidetään marraskuussa ja niissä valitaan ylioppilaskuntiin edustajisto, joka pitää ylintä päätösvaltaa yliopisto-opiskelijoiden asioista. Edustajistovaaleihin valmistautuu myös Keskusta -ja erityisesti nuoret keskustalaiset opiskelijat. Jälleen on näytön paikka!

Äkkiä voisi ajatella, että opiskelijapolitiikka on turha hiekkalaatikko. Opiskelijalle ylioppilaskunnassa aktiivisesti toimiminen opettaa kuitenkin paljon. Vaikka kaikista ei ammattipoliitikkoja voikaan tulla, on Keskustan opiskelijaliitostakin noussut näyttävä kaarti tämän päivän eturivin päättäjiä. Opiskelijaliiton seitsemänkymmenvuotisen historian kunniaksi ei kuitenkaan ole varaa heittäytyä tulee makaamaan. On aika jälleen rekrytoida uusia aktiivisia tulevaisuuden nimiä tänä syksynä.

Keskustan opiskelijaliitto lähtee edustajistovaaleihin hyvistä asemista. Viime vaaleissa noustiin vahvasti, jopa veret seisauttavasta vaalivoitosta voitiin puhua. Vahvinta nousu oli pienemmissä yliopistoissa. Erityisesti Joensuun ylioppilaskunnassa noustiin vahvasti. Näihin vaaleihin lähdetään jälleen voittamaan. Tätä varten tarvitaan vahvaa työtä kampuksilla. Taikatemppuja vaalivoittoihin ei ole vaan voiton saaminen vaatii sitkeyttä.

Erityisen tärkeää on saada vaaleihin ehdolle oikeat ihmiset. Edustajistovaalit ovat kaverivaalit, eli niissä eniten ääniä saa se, jolla on eniten kavereita. Poliittiset meriitit eivät näissä vaaleissa välttämättä paina.

Vaaliteemoina Keskustan opiskelijaliitto luottaa siihen, että oma osaaminen näkyy. Liitto on ollut pitkään vahva koulutus- ja sosiaalipolitiikassa ja näillä alueilla ollaan vahvasti esillä nytkin. Jotain uutta ja ehkä lainattuakin on, kuten hyvässä liitossa ainakin.

Keskustalaiset opiskelijat haluavat olla nostamassa ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Piikkinä puolueen lihassa tai ei, liitto vastustaa lukukausimaksuja. Haluamme korostaa erityisesti liitossa aktiivisesti toimivien, mutta vielä kansalaisuutta vailla olevien opiskelijoiden asemaa. Myös ympäristöasiassa opiskelijat haluavat nostaa osaamistaan ja perinteitään esille. Keskustan opiskelijaliittohan on perinteisesti ollut varsin vihreä liitto. Tässä halutaan nousta esille jälleen.

Opiskelijaliiton toiminnan aktiivisuudessa on ollut luonnollisesti suhdannevaihteluita. Nyt vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että keskustalaiset opiskelijat ovat vahvassa nousussa. Ohjelmatyö, vilkas keskustelu ja aktiivisten osastojen toiminta kertovat hyvää. On kuulunut "kentältä" kommentteja, että toimintahan alkaa olla kuin ”vanhoina hyvinä aikoina”. Tämä kiitos lämmittää aktiivin mieltä.

Edustajistovaaleissa nouseville nuorille poliitikonaluille löytyy varmasti jatkossa Keskustassa tilausta. Kunnallisvaalit ovat ovella ja nuoria tarvitaan myös niissä mukaan paljon. Kunnallisvaaleissa nuorilla on mahdollisuus saada kokemusta ja näkyvyyttä tulevia koitoksia varten.

Keskustan Opiskelijaliitto ei lähde vaalitaistoon taitamattomasti. Liiton kampanjaa tekevät mainosalan ammattilaiset ja teemojen lisäksi tarkkaan on mietitty myös vaalimateriaali. Myös ehdokkaita halutaan kannustaa tekemään henkilökohtaista kampanjaa. Jokaisessa liiton osastossa tehdään lisäksi oman näköinen kampanja. Liitto haluaa erottua edukseen positiivisella tavalla.

Opiskelevien keskustalaisten haasteet ovat jokaisessa ylioppilaskunnassa erilaiset. Isommilla paikkakunnilla on usein vastassa negatiivinen asenne politiikkaan. Keskustalainen opiskelijapolitiikka on kuitenkin politiikkaa, joka ottaa koko ylioppilaskunnan edun huomioon. Keskeiset on ylioppilaskunnassa yleisimmin opiskelijaliiton listan nimi. Rakentava asenne asioihin ja yhteistyön painottaminen ovat olleet ominaista Keskeisten edustajistoryhmille. Tämä oli myös se syy, miksi viime vaaleissa niin moni lähti ehdolle Keskeisten listalle.

Edustajistovaaleissa ehdolle lähteminen ei vaadi vahvaa tietämystä ylioppilaskunnasta. Edustajistossa tehdään opiskelijapolitiikkaa ja opetellaan asioita samalla. Ehkä juuri siksi opiskelijapolitiikka on sitä värikkäintä politiikkaa ja sen käänteet monet. Parasta on se, että oppii tuntemaan mukavia ihmisiä.

Keskustan Opiskelijaliiton edustajistovaali kampanjat käynnistyvät syksyllä. Liitto tarvitsee kampanjalleen niin puolueen kunnallisjärjestöjen kuin nuorisojärjestöjenkin tuen. Toivomme, että otatte yhteyttä ja kerrotte hyvistä ehdokkaista. Rakennamme keskustalaista tulevaisuutta myös edustajistovaaleissa.

Salla Remes
Keskustan Opiskelijaliiton varapuheenjohtaja
Edustajistovaalipäällikkö 2007

(julkaistu Suomenmaassa kesäkuussa 2007)